Oivaltamisen tunne

Olen miettinyt merkittävien oivallusten syntymistä, ja erityisesti sitä minkälainen subjektiivinen kokemus oivalluksen syntyminen on, eli miltä tuntuu oivaltaa jotain?

Aloin alunperin miettimään tätä asiaa, kun huomasin miten tietyissä elokuvissa katsoja järjestelmällisesti johdatellaan oivaltamaan jokin asia. Näissä elokuvissa katsojalle ensin esitellään jokin mysteeri, tai poikkeukselliset olosuhteet, joita katsoja kummastelee, mutta joille ei löydy suoraan selitystä. Elokuvan loppukohtauksessa mysteeri viimein paljastetaan, jolloin kaikki palaset tuntuvat loksahtavan paikoilleen, ja katsoja oivaltaa mistä elokuvassa on koko ajan ollut kyse.

Tähän oivaltamisen hetkeen liittyy myös aina tietty tunne. Tämä oivaltamisen tunne vaikuttaisi olevan yksi perustavanlaatuinen tunne tunteiden paletissa. Elokuvan surullisessa kohtauksessa katsoja tuntee olonsa surulliseksi, hauskassa kohtauksessa iloiseksi, pelottavassa kohtauksessa katsoja pelkää, ja kohtauksessa jossa mysteeri ratkeaa, katsoja tuntee oivaltamisen tunteen.

Jos et täysin saa kiinni siitä, mitä tällä oivaltamisen tunteella tarkoitan, niin voit katsoa joitain elokuvia, joissa tämä oivaltamisen hetki esiintyy. Hyviä tällaisia elokuvia ovat M. Night Shyamalanin elokuvat, kuten Kuudes aisti, Signs, Kylä, tai Alejandro Amenábarin elokuva The Others. 

Voiko oivaltamisen tunteeseen luottaa?

Tästä herää kuitenkin kysymys, että jos oivaltamisen tunteen voi saada aikaan viihteellinen elokuva, niin voiko luottaa, että oivaltamisen tunne liittyy johonkin tärkeään oivallukseen? 

Oivaltamisen tunne saattaa olla vain jokin aivojen perustavanlaatuinen reaktio eri asioiden yhdistelemiseen. Elokuvassa näemme kuinka murhaajalla on päässään punainen hattu, ja kun loppupuolella näemme punaisen hatun jonkun roolihenkilön päässä, päämme päälle syttyy lamppu, ja oivallamme: "Murhaajalla oli punainen hattu, tuolla henkilöllä on punainen hattu, tuo henkilö on siis murhaaja!".

Mutta mitä jos tämä oivalluksen tunne seuraa ihan mistä tahansa asioiden yhdistelemisestä, eikä se ota varsinaisesti kantaa siihen, onko lopputulos paikkansapitävä? Mitä jos oivalluksen tunne herää myös seuraavanlaisista asioiden yhteyksien havaitsemisista: "Juustossa on läikkiä, kuu on myös läikikäs, kuu on siis juustoa!".

Näin ajateltuna oivaltamisen tunne alkaa muistuttaa argumentointivirhettä. Asioiden oikeellisuutta ei voi johtaa siitä miltä asiat tuntuvat, vaan todellisten ja epätodellisten erotteluun tarvitaan muita välineitä. Vaikka kuinka tuntuisi siltä, että kuu on juustoa, "se on niin loogista", niin kuu ei silti ole juustoa.

Mielen ohjelmointi

Äskettäin ilmestyneessä Buddhist Geeks -podcastin jaksossa 374 Buddhist Geeks -sivuston perustaja Vincent Horn puhui siitä, miten meditaatio on tapa ohjelmoida mieltä, samoin kuin ohjelmointikielet ovat tapoja ohjelmoida tietokoneita. Hän esitteli uudenlaisen filosofian nimeltä mindfulness++, joka on uudempi ja monipuolisempi versio vanhasta mindfulnessista, samoin kuin ohjelmointikieli C++ on uudempi ja monipuolisempi versio vanhasta C-ohjelmointikielestä.

Aloin miettimään miten hyvin meditaatiota ja ohjelmointia voi verrata toisiinsa, ja ensimmäisenä mieleen tuli kysymys, että voiko mieltä oikeasti edes ohjelmoida samoin kuin tietokonetta? Melko pian kuitenkin tajusin, että totta kai voi. Tietokoneen voi ohjelmoida esimerkiksi ajamaan autoa, tai ratkomaan matemaattisia yhtälöitä, ja nämä molemmat esimerkit ovat sellaisia, joita myös ihminen voi opetella tekemään. On monia asioita, joita ihmiset eivät osaa tehdä luonnostaan, mutta voivat opettelemalla oppia.

Mutta mikä sitten on meditaation asema tässä mielen ohjelmoinnissa? Monet ihmiset ohjelmoidaan (=opetetaan) ajamaan autoa tai ratkomaan yhtälöitä, mutta jos asiaa ajattelee, niin meditaatiolla on melko olematon rooli melkein kaikessa tällaisessa mielen ohjelmoinnissa.

Jos haluaa ohjelmoida mieltään, niin olisiko sittenkin parempi perehtyä muihin menetelmiin, kuin meditaatioon?

Kirja-arvio: Tee siitä tapa (Gretchen Rubin)

Luin kirjan nimeltä "Tee siitä tapa", alaotsikolta: "eli kuinka kitket huonot tavat ja teet hyvistä pysyviä", jonka on kirjoittanut Gretchen Rubin. Olen jo pidempään ollut kiinnostunut tapojen ja tottumusten merkityksestä siinä, miten asiat muuttuvat, ja miten ne pysyvät samoina, joten kirjan aihe oli kiinnostava. Tavat ja tottumukset määrittävät suuresti sitä mitä ihminen on, joten jos tapoja ja tottumuksia pystyy muokkaamaan, niin samalla pystyy muokkaamaan suurelta osin koko ihmisen olemusta.

Tässä seuraa muistiinpanojani kirjasta.

Keskeisiä ideoita

Kirjassa esitellään erilaisia ajatuksia tavoista, niiden olemuksesta ja uusien tapojen muodostamisesta. Rubin on blogissaan listannut kaikki kirjassa esitellyt ideat. Vaikka kyseinen lista on melko suurpiirteinen, siitä voi kuitenkin saada käsityksen kirjan sisällöstä.

Neljä tyyppiä

Merkittävimmältä ja mieleenpainuvimmalta ajatukselta tuntui kirjan ensimmäisessä luvussa esitelty ihmisten jako neljään tyyppiin sen perusteella, miten he reagoivat ulkoisiin ja sisäisiin vaatimuksiin. Jako selviää tästä kaaviosta:

Ajatuksena siis on, että ihmisellä on sisäisiä vaatimuksia sekä ulkoisia vaatimuksia, ja suhtautuminen näihin asettaa ihmisen johonkin nelikentän lokeroon. Kun tunnistaa oman paikkansa nelikentässä, niin tätä tietoa voi hyödyntää tapojen muodostamisessa.

Esimerkiksi velvoittajaksi nimetty ihmistyyppi tekee asioita, jos joku muu vaatii niitä tehtäväksi, mutta jättää asiat tekemättä jos kukaan muu ei ole painostamassa. Tällaisen henkilön kannattaa siis hankkia jokin ulkoinen taho, joka painostaa häntä. Hänen kannattaa esimerkiksi liittyä johonkin harrastusporukkaan, jolloin muiden odotukset saavat hänet lähtemään harrastuksen pariin, jonne muuten ei tulisi lähdettyä.

Kapinoitsijaksi nimetty ihmistyyppi puolestaan haluaa vastustaa kaikkia odotuksia, sekä sisäisiä että ulkoisia. Tällaisen henkilön kannattaa käyttää eräänlaista käänteistä psykologiaa motivoidakseen itseään. Henkilö voi esimerkiksi härnätä itseään sanomalla: "lyön vetoa, että et pysty käymään juoksulenkillä tänään!", jolloin hän tuntee tarvetta todistaa tämä väite vääräksi.

Olosuhteiden järjestäminen

Toinen hyödylliseltä vaikuttava ajatus on olosuhteiden järjestäminen haluttuja toimintatapoja vahvistavaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että jos haluaa totuttaa itsensä tekemään jotain asiaa, niin kyseisen asian tekeminen kannattaa tehdä mahdollisimman helpoksi. Vastaavasti jos haluaa totuttaa itsensä olemaan tekemättä jotain, niin tämän asian tekeminen kannattaa tehdä mahdollisimman vaikeaksi.

Esimerkiksi jos haluaa kuntoilla usein, niin kannattaa laittaa kuntoiluvaatteet ja välineet sellaiseen paikkaan, että ne saa helposti esiin. Tai jos haluaa vähentää suklaan syömistä, niin ei osta taloon suklaata, jolloin suklaanhimon sattuessa täytyy lähteä vaivalloiselle kauppamatkalle.

Yleisvaikutelmia

Kirjassa eri ideoita havainnollistettiin anekdooteilla ja esimerkeillä, jonka ansiosta kirjaa on ehkä helpompi lukea pelkän viihdearvon perusteella, mutta kirjan ydinsisällön voisi todennäköisesti tiivistää muutamaan sivuun, jolloin se voisi olla tehokkaampi tietopaketti tapojen muuttamista suunnitteleville.

Kirjassa oli pari asiaa, jotka tuntuivat kummallisilta. Yksi oli ihmisten jakaminen heidän ostostapojensa perusteella kahteen ryhmään, yli- ja aliostajiin, sen perusteella ostavatko he enemmän vai vähemmän kuin oikeasti tarvitsevat. Ehkä shoppailu on yhdysvaltalaisesta näkökulmasta oleellinen asia, mutta minusta tuntui, että ostostavat olivat hieman kummallinen ja hyödytön aihe.

Toinen lievästi häiritsevä asia oli omituisen kuuloinen termi "vastuuvelvollisuus", joka ilmeisesti oli englanninkielisen sanan "accountability" suomennos. Muutama vuosi sitten suomalainen Pasi Sahlberg kiersi maailmalla kertomassa suomalaisesta peruskoulusta, ja esitti joissain haastatteluissa, että suomenkielestä ei löydy "accountability"-sanalle vastinetta, joka seikka palasi mieleeni aina kun omituiselta kuulostava "vastuuvelvollisuus" töksähti esiin kirjan sivulta.

Aloin epäilemään joitain kirjassa esitettyjä neuvoja, kun kirjassa esitettyihin sääntöihin esitettiin myös monia poikkeuksia. Jos jostain ohjeesta täytyy muistuttaa, että se toimii joskus, ja joskus taas ei, niin herää kysymys, että onko sittenkin kysymys pelkästä sattumasta? Esimerkiksi taikaloitsun hokeminen saa kolikon putoamaan kruunapuoli ylöspäin, mutta vain 50% tapauksissa; vai onko loitsulla tuossa oikeasti mitään vaikutusta? Jos siis jonkin ohjeen avulla voi motivoida itsensä toimimaan vain joissain tapauksissa, niin ehkä kyseisellä ohjeella ei olekaan mitään vaikutusta, vaan kyseinen henkilö onnistuisi motivoimaan itsensä täsmälleen samalla tehokkuudella, riippumatta siitä onko hän koskaan kuullut kyseistä ohjetta vai ei.

Jäin myös miettimään neljästä perustyypistä, että olisiko oman tyyppinsä tunnistamisen lisäksi mahdollista myös muuttaa omaa tapaansa reagoida ulkoisiin ja sisäisiin vaatimuksiin? Esimerkiksi kapinoitsijaksi nimetty tyyppi vaikutti kehitysvaiheelta, josta terveen ihmisen kuuluisi kasvaa ulos. Ideaalitilanne voisi olla sellainen, jossa henkilö pystyy muuttamaan suhtautumistaan kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaan.

Meditaatio - Miten?

Otsikon kysymys "miten" viittaa jonkinlaiseen yleiseen lähestymistapaan. Kirjoitan siis tässä omasta näkökulmastani, miten meditaatiota tulisi lähestyä, tai miten siihen olisi järkevää suhtautua.

Jos siis harrastat meditaatiota, tai olet kiinnostunut aloittamaan, niin tässä yleisiä ohjeita, miten kannattaa edetä. 

Selvitä mitä haluat

Ensimmäisenä kannattaa selvittää itselleen mitä tavoitteita meditaatiolla haluaisi saavuttaa, ja mitä ajattelee meditaatiolla voitavan saavuttaa. Usein tavoitteet ja mielikuvat ovat epämääräisiä, jolloin omaa ajattelua kannattaa pyrkiä selkiyttämään esittämällä asiat itselleen täsmällisesti ja konkreettisesti.

Listasin aiemmassa kirjoituksessa eri syitä miksi meditaatiota harjoitetaan. Vastaako jokin näistä syistä omaa näkemystäsi?

Haluatko saavuttaa valaistumisen meditaation avulla? Mitä tarkoitat "valaistumisella"? Jos valaistuisit juuri nyt, niin mistä tietäisit, että olet valaistunut? Mitkä kaikki asiat muuttuisivat, ja millä tavoin?

Haluatko parantaa henkistä suorituskykyäsi meditaation avulla? Mitä tarkalleen tarkoitat "henkisellä suorituskyvyllä"? Jos henkinen suorituskykysi olisi parempi, niin mistä tietäisit sen? Mitkä kaikki asiat muuttuisivat, ja millä tavoin?

Tuossa esimerkkinä kysymyksiä, joiden avulla omia näkemyksiä voi hahmottaa täsmällisemmin ja konkreettisemmin.

Kokeile, ja arvioi tuloksia

Aina silloin tällöin uutisoidaan tutkimuksista, joissa on todettu meditaatiolla olevan milloin mitäkin vaikutuksia. Myös erinäiset meditaatiota tavalla tai toisella kauppaavat tahot mieluusti kertovat meditaation eri vaikutuksista. Nämä kertomukset meditaation vaikutuksista voivat olla hyviä lähtökohtia, mutta niihin ei suoraan luottaa. Erilaiset tutkimukset ovat usein virheellisiä, ja lisäksi tutkimuksista kirjoitetut uutisjutut saattavat olla väritettyjä. Meditaatiota kauppaavat tahot saattavat myös värittää kertomuksiaan.

Parasta onkin siis kokeilla erilaisia meditaatiotekniikoita ja oppeja, ja itse arvioida tuloksia.

Tulosten arviointi kannattaa perustaa kokonaan omiin tavoitteisiin, jotka selvitettiin edellisessä kohdassa. Mitä tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin saat omat tavoitteesi jäsenneltyä, sitä helpompaa on myös tulosten arviointi.

Usein ajattelua haittaa epämääräisten käsitteiden käyttäminen. Jos haluat valaistua, mutta et yksityiskohtaisesti osaa selittää mitä se valaistuminen oikein on, niin mitä oikeastaan silloin haluat? Jos olet kiinnostunut valaistumisesta siksi, että ajattelet sen huomattavasti vähentävän stressiä elämästäsi, ja jos meditaation avulla saavutat sen mistä olit alunperin kiinnostunut, eli stressitason alenemisen, niin onko enää mitään väliä sillä, mitä se valaistuminen on?

Kannattaa siis välttää sen kaltaista pohtimista, kuin mitä asiat "oikeasti" ovat jollain metafyysisellä tasolla, ja sen sijaan kannattaa keskittyä pohtimaan miten asiat oikeasti vaikuttavat asettamiisi tavoitteisiin.

Ole valmis luovuttamaan

Viimeisenä: Pidä mielesi avoinna sille vaihtoehdolle, että et pysty saavuttamaan asettamaasi tavoitetta. Jos olet jo pidempään yrittänyt saavuttaa tavoitettasi, siinä kuitenkaan onnistumatta, niin jossain vaiheessa kannattaa vetää johtopäätös, että et tule onnistumaan, vaikka kuinka yrittäisit.

Ehkä meditaatiolla ei voi toipua lapsuuden traumoista? Ehkä koko ajatus lapsuuden traumoista nykyisten ongelmien aiheuttajana on väärä?

Ehkä meditaatiolla ei voi parantaa henkistä suorituskykyä? Ehkä henkinen kapasiteetti on geenien perusteella määrätty, eikä siihen voi vaikuttaa mitenkään?

Ehkä meditaatio on väärä keino saavuttaa telepaattinen yhteys toisten planeettojen olentoihin? Ehkä näitä toisten planeettojen olentoja ei edes ole olemassa?

On parasta pitää koko ajan avoimena se vaihtoehto, että tavoitteitaan ei voi saavuttaa valitsemaansa polkua kulkemalla. Tällöin säilytetään suurempi valmius kokeilla jotain toista lähestymistapaa, jos nykyinen ei toimi.

Meditaatio - Miksi?

Edellisessä kirjoituksessa esittelin esimerkkejä siitä, mitä meditaatio voi olla. Kirjoituksessa keskityin siihen, mitä meditaation aikana tehdään, mutta toinen mielenkiintoinen kysymys on, miksi meditaatiota harjoitetaan?

Luettelen tässä joitain syitä meditaation harjoittamiselle. Tässä listassa en ota kantaa siihen mitkä ovat oikeita tai vääriä syitä harjoittaa meditaatiota, eikä tarkoituksena ole myöskään ottaa kantaa siihen, onko meditaatio oikea väline tässä listattujen tavoitteiden saavuttamiseen. Joku voi esimerkiksi harjoittaa meditaatiota päästäkseen yhteyteen jumalan kanssa, enkä siis tässä ota kantaa siihen, voiko meditaatiolla ylipäätään päästä yhteyteen minkään jumalien kanssa, tai onko mitään jumalia edes olemassa. Listan tarkoituksena on vain auttaa näkemään omat käsitykset eri näkökulmasta.

Meditaatiota voi siis harjoittaa siksi, että:

Meditaatio lievittää stressiä

Meditaatiosta on kehitetty lääketieteelliseen käyttöön hoito-ohjelma nimeltä Mindfulness-based stress reduction, joka nimensä mukaisesti on stressinlievityshoito, joka on kehitetty kroonisista kivuista ja sairauksista kärsiville.

Mielen tyhjentäminen ajatuksista esimerkiksi mantraa toistamalla voi olla hyvä keino saada rauha mieleen väkisin tunkevilta häiritseviltä ajatuksilta, ja paikallaan istumisella ja hengitykseen keskittymisellä voi olla yleinen rauhoittava vaikutus.

Meditaatio parantaa henkistä suorituskykyä

Meditaation aikana voi keskittyä tekemään henkistä työtä, esimerkiksi käydä läpi ja syventää ymmärrystä uusista asioista, tai laatia suunnitelmia tulevista projekteista. Meditaatio voi myös lisätä luovuutta, ja esimerkiksi auttaa uusien ideoiden keksimisessä tai auttaa yhdistelemään ideoita uusilla tavoilla.

Meditaatio voi olla aivojumppaa, jonka avulla yleinen henkinen vireys ja suorituskyky paranee, josta on hyötyä myös meditaatioistunnon jälkeisessä arkielämässä.

Meditaation avulla voi käsitellä lapsuuden traumoja

Meditaatio voi olla hyvä keino palauttaa mieleen menneitä tapahtumia. Meditaatiossa näitä menneitä tapahtumia voi käsitellä tavallista selkeämmässä mielentilassa, jolloin on mahdollisuus vapautua niiden aiheuttamista haitallisista tavoista reagoida eri tilanteisiin.

Meditaatiolla voi saavuttaa uskonnollisia päämääriä

Meditaatiota harjoittamalla voi saavuttaa valaistumisen, yhdistyä jumalaan tai maailmankaikkeuteen, vapautua jälleensyntymien kierrosta, tai muuttua itse kaikkitietäväksi ja yliluonnollisia kykyjä omaavaksi jumalankaltaiseksi olennoksi.

Meditaation avulla voi myös saavuttaa tietoa todellisuuden tai maailmankaikkeuden perimmäisestä luonteesta, tai saada yhteyden henkimaailmassa tai muilla planeetoilla eläviin olentoihin, joilta voi saada salattua tietoa, tai joilta voi pyytää palveluksia.

Meditaatio on taiteellinen kokemus

Meditaatio voi olla kokemus, josta voi nauttia kuin taidenäyttelystä tai performanssista. Meditaation aikana voi ilmaantua erilaisia harha-aistimuksia tai tavallisesta poikkeavia tuntemuksia ja ajatuksia, jotka voivat olla kiinnostavia pelkän poikkeuksellisen luonteensa takia.

Meditaatio on jotain muuta...

Voi olla vielä muitakin syitä harjoittaa meditaatiota kuin tässä listassa mainitut. Tämän listan tarkoituksena on auttaa kartoittamaan omia näkemyksiäsi, joten jos löydät listalta jotain, jonka vuoksi itse harjoitat meditaatiota, tai jotain, joka on mielestäsi täysin väärä syy harjoittaa meditaatiota, niin silloin tämä lista on tehnyt tehtävänsä.